Viva Pinata: Party Animals arvostelu
Arvostelija Arthuris, julkaistu 19.11.2007
Eläköön Paperimassa: juhlaeläimet
Viva Piñata: Party Animalsin kehittänyt Krome Studios on selvästi ottanut napannut muutaman sivun Nintendon pelikirjasta koskien Mario Party ja Kart-pelejä. Party Animalsissa enimmillään neljä ihmispelaajaa pääsee ottamaan yhteen erilaisissa minipeleissä ja lyhyissä hyvin kartingmaisissa juoksukisoissa. Pelin taustatarinan mukaan, joka tosin pelin kannalta täysi sivuseikka, kilpailijat ovat kisaamassa Piñata-saaren suosituimmassa tosi-tv -sarjassa. Mikäs sen mukavampaa... tosi-tv:tä ei pääse mielikuvitusmaahankaan karkuun.
Party Animalsin pelaaminen on tehty helpoksi ja suoraviivaiseksi jo ensimmäisistä valikoista lähtien. Aluksi valitaan vain pelataanko lyhyt, keskimittainen vai pitkä turnaus sekä tietysti valitaan pelattava hahmo. Mukana ovat kahdeksan alkuperäisestä pelistä tuttua piñataa. Turnaukset pelataan kierroksina, joissa otetaan ensin lyhyt juoksukisa yhdessä pelin seitsemästä radassa. Sen jälkeen pelataan ennalta määrätty määrä minipelejä, joissa hyvin sijoittumalla ansaitsee karkkeja (pisteitä). Luonnollisesti eniten kaikissa osakilpailuissa kerännyt kruunataan Party Animals -mestariksi.
Minipelejä on tarjolla varsin runsaasti, kehittäjän mukaan yli 40 erilaista. Pelit ovat muutaman minuutin kestoisia, ja niissä on yleensä tavoitteena kerätä karkkeja erinäköisissä härveleissä. Mukana on myös yksinkertaisia rytmipelejä sekä tähtäystä vaativia heitto- ja älypelejä. Harmittavasti Party Animals valitsee minipelit sattumanvaraisesti, eikä pelaajalla ole laisinkaan muokkausmahdollisuuksia sille, minkä tyyppisiä minipelejä on tulossa. Turnaukset onnistuvat neljän pelaajan kesken sekä jaetulta ruudulta että Xbox Livessä.
Yllätyslööppi: piñatat sopivat parhaiten pienimmille juhlijoille!
On hyvä tehdä selväksi, että Viva Piñata: Party Animals on tarkoitettu lapsille ja silloin mielellään alle kouluikäisille. Sitä vanhempi tuskin kohtaa minkäänlaista haastetta yhdestäkään juoksukisasta tai minipelistä. Vaikeustasoa ei ole mahdollisuutta muuttaa, mutta silläkään ei liene mitään merkitystä. Minipelien mekaniikka ja ohjattavuus ovat kaikkiaan liian yksinkertaiset, jotta varttuneempien pelaajien mielenkiinto säilyisi. Minipeleissä ei ole myöskään läheskään tarpeeksi vaihtelua. Sama koskee myös graafista ilmettä. Alkuperäinen Viva Piñata oli mahtavan sulavasti ja värikkäästi animoitu ja ammattimaisesti äänitetty peli. Muutamassa välianimaatiossa nähdään vielä välähdys aiemmasta ilmeikkyydestä, mutta muuten audiovisuaalista ilmettä vaivaa tylsyttävä toisto. Ensimmäisten turnauksien jälkeen tuntui siltä, että kaikki pelissä oli jo nähty ja kuultu. Jopa neljän pelaajan moninpeli samalla koneella alkoi tuntua työltä. Kun ennen kaikkea hauskanpitoa tarkoittavan party-pelin kohdalla käy niin, jokin on mennyt pieleen.
Toki, kuten edellä mainitsin, piñatojen eläinjuhlaa olisi julmaa arvostella pelkästään vanhempien pelaajien näkökulmasta. Epäilemättä alle kouluikäiset saavat paljon enemmän irti pelistä. Piñatat on varmasti sopivan tervehenkisiä pienimmille pelaajille, joten vanhemmat voivat jättää lapsoset elektronisen lapsenvahdin huomaan ilman tunnontuskia. Silti mieleen hiipii pieni ajatus lasten aliarvioimisesta ja Viva Piñata -brändillä rahastamisesta. Kehittäjä on alittanut aitaa jälleen hieman turhan matalalta. Paremmalla panostuksella piñatojen kanssa hupailusta olisi eittämättä voitu saada monipuolisempaa ja haasteellisempaa pelaamista, joka olisi viihdyttänyt myös koulunsa aloittaneita.
