
The Outfit arvostelu
Arvostelija Ozzy, julkaistu 21.05.2006
Pelin tehtäväpohjaista kampanjaa voi tahkota yksin tai kaverin kanssa. Pelaaja voi valita itselleen yhden kolmesta hahmosta, jolla ryhdytään komentajaksi. Raskaiden aseiden ekspertti Tommy Mac, kivääreitä rakastava J.D. Tyler sekä singollaan leikittelevä Deuce Williams ovat omiaan erilaisissa tilanteissa. Hahmojen vahvuudet tulevat hyvin esiin taisteluissa, mutta heikkoudet jäävät selvästi taka-alalle. Näin hahmovalinnan merkitys laskee selvästi.
Huippuhetket verkossa
Kentät ovat harvinaisen lineaarisia, eikä vaihtelua ole kovinkaan paljon. Vaikka tarinaan on sisällytetty runsaasti juonenkäänteitä ja tunnepeliä, se ei tempaa mukaansa. Hahmotkin vaikuttavat loppujen lopuksi etäisiltä ja persoonattomilta. Siksi yksinpeli alkaa kyllästyttää jo muutaman tunnin jälkeen ja mielenkiinto kohdistuu lähinnä verkkopeliin jota voi pelata maksimissaan kahdeksan pelaajan voimin. Pelimuotoja ovat perinteinen tappomatsi ja kohteen tuhoaminen sekä strategisempi valtauspeli, jossa yritetään hallita tiettyjä alueita mahdollisimman kauan. Sääntöjä voi muokata melko paljon, mikä tekee livesessioista monipuolisempia.
Pelikontrollit vaativat poikkeuksellisen paljon opettelua ja nopeatempoisissa taisteluissa sormet menevät solmuun kokeneellakin pelaajalla. Väärän käskyn antaminen väärään aikaan voi olla todella tuhoisaa. Lisäksi joukkojen liikuttaminen on ärsyttävän työlästä. Käskyjä on annettava yleensä enemmän kuin kaksi, jotta sotilaat saa haluamaansa paikkaan. Kaikkein ärsyttävintä on tähtääminen, joka on vaikeaa ja luonnotonta. Onneksi nopeatempoisemmassa verkkopelissä kontrollien monimutkaisuus unohtuu helpommin.
Ei ostamisen arvoinen
Vaikka The Outfit säväyttää sarjakuvamaisella, mutta kauniilla ulkonäöllään, se ei ole tarpeeksi viihdyttävä. Vihollisten tekoäly on keskikertaista ja sen toimivuutta helpottavat vain todella lineaariset kentät. Yksinpeliin kyllästyy alta aikayksikön ja verkkopelikin olisi huomattavasti hauskempi, jos pelaajamäärä tuplattaisiin. Eniten ärräpäitä saavat osakseen kuitenkin kontrollit, jotka tekevät pelaamisesta turhan vaikeaa.
Relicin uuden sukupolven esikoista on hauska mättää silloin tällöin kaverien kanssa, mutta taloudellisesti siihen ei todellakaan kannata panostaa. Allekirjoittanut suosittelee peliä lähinnä niille, jotka rakastavat toisen maailmansodan uudelleenelämistä olosuhteista riippumatta.











